maanantai 12. joulukuuta 2016

Ajanlaskun alusta ristiretkiaikaan

Tämä bloggaus on suoraa jatkoa edellisestä kirjoituksesta. Sukututkimus on taas hieman edennyt, jossain vaiheessa voisin kertoa hieman uusista löydöksistä koskien blogin varsinaista pääaihetta. Jatketaan tässä nyt kuitenkin kertomusta vanhemmasta historiasta, siltä osin kuin siitä nykypäivänä tiedetään. Tämä bloggaus on odotellut jonkun aikaa julkaisemista kaikkien muiden kiireiden mennessä edelle joista tärkeimpänä oli kesällä tapahtunut pojan syntyminen. Mutta kyllä tämä tästä, aiheita on nimittäin vaikka kuinka paljon ja onpa Anttikin hieman lähempänä taas. Mutta itse asiaan:

Roomalaisajalta löytöjä ei kaakkois-Suomessa juurikaan ole, lähin osuma löytyy Loviisan Tesjoelta, Viirankoskelta. Vaikka löytöjen määrä on hyvin pieni täällä päin Suomea, uusien löytöjen valossa näyttää siltä, että tyhjiöteoria on kuitenkin kaatumassa. Täällä ei ehkä sittenkään ole ollut täysin autioitunutta aikakautta. Viirankoskelta on löytynyt raudanvalmistuspaikka, joka on ajoitettu jopa 400-luvulle ko. aikakauden loppuun, vanhimmat radiohiiliajoitukset ajalle 204-47 eaa! Runsaat löydöt jatkuvat keskiajan lopulle, mahdollisesti osassa keskiaikaisia esineitä valussa on käytetty aiempien aikojen metalliesineitä. Pernajan Malmsbystä on löytynyt myös roomalaisaikainen kirveskätkö. Euroopassa eletään muutosten aikaa, nimittäin kristinusko saapui Englantiin 200-300 lukujen tienoilla.

Kansainvaellusaikana syntyy Rooman valtakunnan itäinen osa, Bysantti kun taas Ostrogootit tuhosivat Rooman kaupungin 476. Aseistus oli pääasiassa germaanista ja aseet asetettiin tähän aikaan vainajien mukaan hautoihin. Samaan aikaan suomessa eläimiä, koruja, pronssiesineitä ja ihmisiä haudattiin Isonkyrön Leväluhtaan, joka oli todennäköisesti näihin aikoihin vielä järvi lummelöytöjen perusteella. Kansainvaellusajan jälkeen seurasi Merovingiaika eli keskirautakausi. Rikkaita löytöpaikkoja on mm. keskellä Suomenlahtea Tytärsaaressa sekä Karjalan kannaksella karjalaisten kantapaikoilla Viipuri-Käkisalmi-Äyräpää-Sortavala alueella. Karjalaiset ovat siis asuttaneet jo huomattavan suuren alueen näihin aikoihin. Ruotsalaiset perustivat Birkan n. vuonna 700 ja mahdollisesti ruotsalaiset varjagit hieman myöhemmin v. 753 perustettiin Laatokanlinna eli Aldeigjuborg Laatokasta etelään lähtevän Olhavajoen rannalle vartioimaan joen liikennettä, vanhan slaavien Ljubšan linnoituksen viereen. Arkeogolisten tutkimusten mukaan kaupungissa asui sekä itämerensuomalaisia (karjalaisia?) että skandinaaveja. Varjagit eli itäänpäin matkanneet viikingit siis perustivat kaupunkeja ja linnoitteita, mutta miksi yhteenottoja karjalaisten kanssa ei kuitenkaan ollut historiallisten lähteiden mukaan? Oliko verisukulaisuus syynä viikinkien ja karjalaisten/muiden suomalaiskansojen väliseen sopuun? Vai oliko asutus niin harvaa, että vastustusta ei juuri ollut ja olikin viikingeille hyödyllisempää käydä kauppaa niiden harvojen matkan varrelle sattuneiden suomalaisten kanssa. Viikingit astuivat myös Britanniaan, Portlandin saarelle vuonna 787.

Skandinaaviset varjagit valloittivat em. linnoitteiden jälkeen useita joen varsien alueita, muodostaen slaavien kanssa mm nv. 862 Novgorodin sekä Kiovan eli Könugarorin, joka oli viimeinen linnoituskaupunki Dneprin varrella ennen Bysantin pääkaupunkia, Konstantinnopolia. Konstantinnopoliin varjagit iskivät 860 ja vaikka he eivät saaneet kaupunkia valloitetuksi, he muodostivat arvostetun varjagikaartin siellä. Karjalassa Käkisalmen linnasaari, Sakkola ja Räisälä olivat tärkeitä keskuksia ja aikakauteen nähden suhteellisen runsaslöytöisiä alueita. Kurkijoen Lopotin saaresta on löytynyt tähän aikakauteen ajoittuvia kirveitä 48 kappaletta. Todennäköistä onkin että nimenomaan Käkisalmi, Kexholm, Novgorodin kronikoiden Korela, oli juuri Karjalan kansan pääkaupunki. Se sijaitsi varjageille tärkeän Nevan suistossa lähellä Laatokkaa ja toimi siis tukikohtana kaikille idänmatkaajille. Viikinkiajalla muodostui myös lisää skandinaavisten heimojen yhteisöjä, mm Latvia Grobinassa oli viikinkisiirtokunta. Säkkijärveä lähellä olevan Virolahden Orslahden, Pitkäpaaden ja Viipurin Essaaren (nykyisin Venäjän puolella)  kummut on ajoitettu noin vuodelle 900. Räisälän Tiurinlinnasta on runsaasti löytöjä viikinkiajalta ja jopa Viipurista sepän pihalta on löytöjä jo tältä aikakaudelta. Valkjärveltä taas löytyi kaurapeltoa kynnettäessä eurooppalainen Ulfbehrt-miekka, kirves ja kaksi keihäänkärkeä kivirakennelman, ehkä haudan, päältä. Ruotsin Sigtunan kaupungin synty ajoittuu noin vuoteen 970, juuri ennen ristiretkiaikaa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti