perjantai 24. huhtikuuta 2015

Kuinka kauas historiassa pääsee?

Suo-Anttila


Suo-Anttila mainitaan ainakin vuoden 1553 Lappeen maakirjassa, sekä 1562 Vehkalahden ym pitäjien maakirjassa joista jälkimmäisessa oli merkittynä useitakin eri Antinpoikia (Andersson).
Tuolloin Suo-Anttila kuului Lappeeseen, mutta jo 1577 kylä löytyy Säkkijärven maakirjasta. Verotuksellisesta hyppimisestä kahden pitäjän välillä huolimatta Suo-Anttila on kuulunut 1700-luvulle asti Lappeen kirkkopitäjään [Kansallisarkiston digitaaliarkisto]


Pitäjien muodostuminen

Vanhimmat kirjalliset lähteet ovat tuhoutuneet suurissa tulipaloissa, joista vanhojen asiakirjojen pahin tuhoutuminen tapahtui 1318 Novgorodilaisten hyökätessä Turkuun polttaen Kuusiston Linnan, jossa asiakirjoja säilytettiin [http://www.katajala.net/keskiaika/historia/1300luku.htm].

Kaakkois-Suomen varhaisimpia seurakuntia ovat Porvoo (1250), Lappee (1100) ja Viipuri (1293), vuodet ovat vain mainintoja kirjallisissa lähteissä tai arkeologisten kaivausten tuloksia. Myöhempiä seurakuntia 12.8.1323 sovitun Pähkinäsaaren rauhan jälkeen ovat Jääski (1323), Viipurin pitäjän seurakunta (1347), Vehkalahti (1336), Virolahti (1336), Pyhtää (vuonna 1380 itsenäinen seurakunta) sekä Säkkijärvi, joka myös mainitaan Pähkinäsaaren rauhaa käsittelevissä kirjeissä (lähde tuntematon). Edellisistä Virolahti, Vehkalahti ja Viipuri mainitaan Pietari Joninpojan kirjeessä Tallinnan raadille paikkoina, joissa kaupungin porvareilla oli oikeus käydä kauppaa paikallisten kanssa. Tästä juontunee myös Virolahden nimi pitäjänä. Itsenäinen pitäjä Virolahti oli jo 1370 [http://fi.wikipedia.org/wiki/Virolahti].

On aika selvää että määritelty raja aiheutti etenkin katolisen väestön keskuudessa muuttoaallon. Katoliset Laatokan rannan asukkaat jäivät Novgorodin ortodoksivallan alle ja tilanne eskaloitui 1337 kapinaksi Käkisalmessa, jossa Käkisalmen linnaa puolustivat ruotsalaiset joukot. Linna kuitenkin menetettiin kapinassa Novgorodille ja sen seurauksena Karjalaiset pakenivat Ruotsin puolelle Viipurin Linnaläänin alueelle, Pohjois-Karjalaan ja Vienanmeren rannoille [http://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4hkin%C3%A4saaren_rauha].

Lappee mainitaan myöhemmin 1415 Turun maaoikeuden päätöksessä ja omaksi pitäjäkseen se mainitaan vuonna 1437. Kymi on vastaavasti ollut Pyhtään kappeliseurakunta 1440. Säkkijärvi on ollut vastaavasti 1541 Viipurin kappelina ja itsenäisenä kirkkopitäjänä 1572. Tuossa välissä myös Koivisto mainitaan 1548 Viipurin kappelina ennen itsenäistymistä 1575. Taipalsaari erotettiin 1571 Lappeesta, kuten myös vuonna 1639 Luumäki ja Savitaipale. Lappeenranta perustetaan vasta 1649.

Yhteydet pitäjien välillä


Näistä minulle mielenkiintoisimmat ovat Lappee, Säkkijärvi ja Luumäki sekä se, kuinka nämä pitäjät liittyvät toisiinsa. Lappee käsitti suuren alueen Salapusselän päällä, rannikkopitäjien pohjoispuolella, aina Viipurista Saimaaseen sekä lännessä Iitin kappeliseurakuntaan, Valkealaan. Säkkijärvi mainitaan vanhana Lappeelaisten kalastusrantana, jolla ilmeisesti käsitetään Lappeelaisten oikeutta kalastaa myös merellä [lähde puuttuu]. Säkkijärvi sekä Koivisto kuuluivat myös yhdessä Viipurin kanssa Rannan kihlakuntaan, josta voidaan olettaa, että Säkkijärvi sekä todennäköisesti myös Virolahti ja Vehkalahti kuuluivat Viipurin hallintoalueeseen ja Lappee mukaanlukien ainakin Viipurin Linnalääniin. Luumäki on taas erottunut myöhemmin Lappeesta aikana jolloin Lappeen keskus oli jo siirtynyt Kauskilanmäeltä Saimaan rannalle. Suo-Anttila kuitenkin siirtyi tässä kuntajaossa Luumäelle. ns. Suur-Säkkijärven pitäjä käsitti alueen lännessä aina Urpalanjoen itärantaa pitkin Selänalan (nykyisen Luumäen) suurille suoalueille ja idässä pitäjä rajoittui epäselviin kyläjakoihin Lappeen ja Viipurin pitäjien kesken. Idässä Urpalanjoen takana oli Virolahti, josta erotettiin Miehikkälä vasta 1887 [http://fi.wikipedia.org/wiki/Miehikk%C3%A4l%C3%A4].

Tiet kulkivat pääasiassa Hämeestä Lappeen kautta Viipuriin (Ylinen Viipurintie), sekä rantaa pitkin Turusta Vehkalahden, Virolahden ja Säkkijärven läpi Viipuriin (Suuri Rantatie eli Kuninkaantie). Lisäksi Lappeelta lähti Savoon tie Ristiinan ja Savitaipaleen kautta Mikkeliin. Kylien väliset tiet eivät tuolloin täyttäneet juurikaan tien määritelmää.

Suo-Anttilasta on matkaa tiestöä pitkin Lappeen entiselle kirkolle, Kauskilanmäelle 31 km, Säkkijärven kirkon paikalle n. 45 km ja Luumäen kirkolle  9,5 km

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti